Mehiläishoito

Mehiläisten ja hoitajan hyvässä yhteisymmärryksessä hoitotoimenpiteet sujuvat leppoisasti.

Ihmiskunta on käyttänyt mehiläisten itselleen valmistamaa ruokaa, hunajaa, hyväkseen ammoisista ajoista lähtien. Tuolloin ihminen ryösti mehiläisten valmistaman hunajan, antamatta mitään vastineeksi. Meidän mehiläishoitomme perustuu vastavuoroisuuteen ja mehiläiset ovat meille kotieläimiä, joilla on muutakin merkitystä kuin tuottaa hunajaa. Niiden elämän seuraaminen ja alkuperäisen Pohjoismaisen mehiläisrodun säilyttäminen ja suojeleminen ovat meidän mehiläishoitomme ydinasioita. Me huolehdimme pesien kunnosta sekä mehiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kun olemme keränneet sadon, annamme mehiläisille talviruuaksi sokeriliuosta. Talvella valmistaudumme uuteen satokauteen rakentamalla ja kunnostamalla pesäkalustoa. Mehiläishoito pitääkin kiireisenä lähes koko vuoden.

Mehiläishoitajan ammattitaitoa on osata lukea mehiläisten tarpeita ja yhdyskunnan elämää. Myös meillä pesänlukutaito on kehittynyt hoitovuosien myötä. Hoitotyö helpottuu kun osaa ennakoida esim. parveiluhankkeet tai mehiläistaudit. Aina tässä ei onnistuta ja silloin on edessä mehiläisparven metsästys mitä mielenkiintoisimmista paikoista, välillä nosturinkin avulla. Mehiläisten ja hoitajan saumaton yhteistyö takaa yhdyskunnan hyvinvoinnin ja samalla hyvän sadon. Hunajasato on kuitenkin kiinni myös sääolosuhteista. Kun käsittelemme mehiläisiä arvostavasti ja lempeästi, palkitsevat mehiläiset sen omalla rauhallisella käyttäymisellään ja hoitotoimenpiteet sujuvat jouhevasti.

Mehiläisten keräämän hunajan arvoa suurempi merkitys ihmiskunnalle on kuitenkin mehiläisten tekemällä pölytystyöllä. Onkin laskettu, että pölytyshyöty on maailmanlaajuisesti satoja biljoonia euroja vuosittain. EU:ssa viljeltävistä 264:stä kasvilajista noin 80% on riippuvaisia pölytyksestä.